sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Onni on, niin arvaamaton. Se voi ruosteisesta räystäästä tipahtaa.

Nyt oon pahoillani, ei oo tullu kirjoteteltua paljoa muutamaan viikkoon. Ollu paljon tekemistä ja perheen ja Tuukan lahjoihin meni jonkin verran aikaa, mutta nekin saatiin liikenteeseen tiistaina, että näillä näkymin pitäis olla perillä ens viikon lopulla! Täällä on siis alkanu oikeen kunnon joulutohinat. Kaupat on pullollaan joulu-alennuksia ja tavaroita. Oon saanu paketteja myös Suomesta ja innolla odotan kun jouluna saan ne avata.


Mun suomi-äiti lähetti mulle ruisleipää ja oli aivan sairaan hyvää! Sitä ei voi ees kuvailla kuinka paljon kaipaa saunaa,ruisleipää ja fazeria. Tosin tiedän kyllä että täältä lähtiessä tulee matkalaukku täyttymään m&m:seistä ja sour patcheista. 

Toissa viikolla tosiaan kasattiin jo joulukuusi ja vedettiin joulukamppeet esille. Ensimmäinen joulu kun vietän juhlan ilman oikeaa kuusta, ja tottakai tuli pieni pettymys kun kuuli ettei oikeeta kuusta tule sisälle. Joulun tekee mulle kuusen tuoksu, mutta ensi vuonna sitten! Tottakai tekokuusi näyttää tuuheammalta ja Mom koristeli ton kuusen mielettömän kauniiksi. 


Viime viikonloppuna oli tosiaan myös Suomen itsenäisyyspäivä ja itsekkin puolet päivästä tuijotin ruutua ja linnanjuhlia, mitä yleensä Suomessa teen oman äidin kanssa. Olihan sekin jonkinlainen kokemus puhua sitten seuraavana päivänä niistä Skypessä perheen kanssa. 


Viime sunnuntaina heitin meidän pikku koirakaverin kanssa 10 kilometrin lenkin ja tuntu tosi hyvältä päästä raikkaaseen ilmaan lenkkeileen tän karvaturrin kanssa. Kovin useinhan sitä ei tapahdu koska reeneistä päästessä on kello jo lähemmäs 6pm, ja mun Mom ei tykkää että pimeessä lähdetään omaa katua pitemmälle. Yksi asia missä amerikkalaiset ovat erilaisia kuin suomalaiset.


Koulu täällä on oikeesti paljon helpompaa kuin Suomessa. Toisaalta tuntuu tosi kivalta kun välillä kuulee matikan tunnilla et "kysy jennyltä, se tietää miten tää tehdään", mutta sitten taas on oppinu arvostaan kuin hyvä suomen koulutus on, eikä harmita yhtään ens vuonna tulla takas ja tehdä kuolemaa omassa lukiossa. Ainoo aine jonka eteen täytyy tehdä vähän töitä on government, joka on amerikkalaisten yhteiskuntaoppia eli miten osavaltioiden päätökset tehdään.


Meillä siis alko myös koripallo kausi tossa kuukausi sitten, mutta polvi-ongelmien takia itse pääsin alottaan täysillä reenaamisen vasta viime viikolla. 

 
Eka kerta kun puin koripalloasun päälleni ja yllätyin kuin comfy se oli!



Tänä lauantaina mentiin siskon kans joululahja ostoksille, oikeestaan niitä lahjoja ei tarttunu mukaan mut kaikkee muuta kyl...


Löysin mielettömän ihanat farkut!


Kun tänne lähdin, oli tarkotus poikaystävän kanssa erota tän vuoden ajaks... Suunnitelmat ei menneetkään ihan niinkun suunnittelin. Pari viikkoo siitä ku lähdin, tajusin et edelleen puhutaan samanlailla ku oltais yhdessä, joten yhteisen päätöksen myötä sit päätettiin pysyä yhdessä mun vaihtovuoden ylitse. Vuosi tuli täyteen 13.12 ja Tuukalta sain aivan ihanat korvakorut ja kaulakorun. Omaa lahjaani en kerro koska se on vasta paketissa menossa Suomeen joululahjojen mukana. Tottakai jotkut on tullu multa kysyyn et onko tossa muka mitään järkee seurustella tän vuoden ylitse. Mutta siinä kohtaa kun toista rakastaa tarpeeks paljon, edes välimatkalla ei oo väliä. Tuleehan niitä päiviä et ikävöi, mutta tähän mennessä tää on sujunu tosi hyvin.






"If your dreams don't scare you, they're not big enough."







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti